Facebookin profiilisivuille ilmestyi uudistunut vaihtoehto viikonloppuna. Totuttelun jälkeen uusi ilme ja logiikka vaikuttavat toimivilta. Ensin kyllä ahdisti.

Kuulun muutosvastarintaliikkeeseen. Olen tunnistanut ominaisuuden selvästi ehkä parin viime vuoden aikana. Tunnistamista on vaikeuttanut se, että olen myös liberaali ja uudistushenkinen. Vastarinnassani sykkii kuitenkin epävarma sydän.

Itse keksimiini muutoksiin suhtaudun myönteisesti kuten kaikkeen muuhunkin, jonka perustelut tunnen hyvin. Pohjimmiltani pelkään hallinnan menettämistä ja se korostuu silloin, kun muutos kyseenalaistaa oman asemani asioiden hallinnoijana. Tilaamattomat ”yllätykset” ahdistavat: Uusi Twitter ei tunnu vieläkään hyvältä vaikka muutos tapahtui kuukausia sitten. Blogialusta on ehdotellut päivittämistä jo pitkään, mutta en halua muutoksia asetuksiin, jotka olen itse väännellyt mieleisikseni.

Facebook-profiilikin tuli noin vain ja muuttui, vaikka en ehtinyt  edes kaivata siihen parannuksia. Otin uuden profiilin kuitenkin suhteellisen nopeasti käyttöön ehkä juuri siksi, ettei muutos ollut heti pakollinen. Olin ikään kuin itsenäinen edelläkävijä, kun vapaaehtoisesti tutustuin uuteen ominaisuuteen. Aika kieroa, vai mitä?

Yrityksillä samat pelot

Tulin tässä kuvailleeksi muutosvastarinnan perusasioita, joiden kanssa painiskelevat useimmat änkyrät. Jossain määrin samaa hallinnan kaipuuta taitaa olla meissä kaikissa. Muutos on olennainen osa internetiä. Toisin kuin paperilehtiartikkelia, blogikirjoitusta saa ja pitää muokata, kun tarvetta tulee. Palvelusta kuin palvelusta odotetaan seuraavaa versiota. Joka viikko ennustetaan uusi trendejä.

Samaa epävarmuutta yritykset sosiaalisessa internetissä arastelevat. Voimavaroja ei haluta käyttää johonkin, joka on vanhanaikaista jo illalla. On hyvä myös muistaa, että yhteisöpalveluissa asiakas on se, joka maksaa. Ilmaista palvelua käyttävä on aina vähän muiden armoilla.

Sosiaalinen internet onkin muutosvastarintamalle koulutusta epävarmuuden sietämiseen. Omat karvani kohoavat erityisesti, jos joku puhuu sosiaalisen median hallinnasta. Hallita voi lähinnä omia tekemisiään – olemalla aito, vilpitön ja oikeasti kiinnostunut siitä, mitä tekee. Sosiaalinen media taas tarkoittaa muita ihmisiä ja sitä hallitakseen pitäisi päästä heidän päidensä sisään.

Kuva: stock.xchng