Neljän kokouksen opit

Kolumni Kansan Tahdossa 7.3.2013

Raahen uudet kaupunginvaltuutetut ovat jo monien muiden kuntien noviiseja kokeneempia, sillä meidän valtuustouramme alkoi tavallista aikaisemmin. Koska Vihanti liittyi vuodenvaihteessa Raaheen, ensimmäinen yhteinen valtuusto päätti joulukuussa veroprosenteista ja talousarvioista.

Nyt jo siis neljän valtuuston kokouksen ja muutaman lautakuntaistunnon kokemuksella voin luetella kolme kunnallispolitiikan opettamaa asiaa.

1) Aika ei riitä mihinkään. Jos haluaa hahmottaa kokonaiskuvan ja sovittaa oman toimintansa siihen, pitäisi olla aikaa tutustua asioihin, lukea, soitella ihmisille ja kysellä jatkuvasti kysymyksiä. Todellista valtaa käyttävät kuitenkin ne, jotka näkevät ison kuvan ja osaavat vaikuttaa siihen. Lisäksi samaan aikaa täytyy esittää olevansa jo sen verran kartalla, että muut uskaltavat jakaa todellisia tuntojaan tulokkaan kanssa.

Aina voi tietysti ajatella hoitavansa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Tontit ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa ja joku päättää niidenkin kaavoittamisesta – eli käyttää valtaa, jonka rajoissa tonteista huolehdimme. Tämä haastaa myös puolueen omat käytännöt; miten tietoa jaetaan ryhmissä ja kunnallisjärjestöissä, kuinka tuemme toinen toistamme.

2) Vastakkainasettelun aika on nyt. Mitä enemmän poliittista erimielisyyttä – siis moniarvoisuutta – vähätellään, sitä selvempää on, että vastakkainasettelua tarvitaan. Ympäri Suomen päättäjien käsiä halutaan sitoa yhteistyön nimissä esimerkiksi monivuotisilla valtuustosopimuksilla. Ensikertalaisia on vielä muita helpompi yrittää sumuttaa konsensuspolitiikan kaasuilla.

Myös lautakuntatasolla huomaa, kuinka vahvasti poliitikko alkaa samaistua lautakunnan hallinnonalaan ja hakemaan ratkaisuja sen oletetuista lähtökohdista. Vaikka lopulliset päätökset yleensä ovatkin kompromisseja, on hyvä muistaa, etteivät oletetut lähtökohdat perustu pelkkään matematiikkaan vaan arvoihin ja periaatteisiin. Hegemoniapolitiikassa periaatteet unohtuvat, jos äänekkään enemmistön järkeviksi ja välttämättömiksi nimeämät ratkaisut saavat hallitsevan aseman.

3) Merkittävintä kuntapolitiikkaa tehdään eduskunnassa. Asiat, joihin oikeasti haluaisin Raahessa vaikuttaa, päätetään Helsingissä. Eduskunta säätää niin kuntien valtionosuuksia kuin pääomatulojen verottamista ja lähipalvelujen määrittelyä koskevat lait. Valtionhallinnossa päätetään myös vaikkapa siitä, kuka maksaa tuulivoiman rakentamisen esteeksi nousseen puolustusvoimien tutkauudistuksen.

Vaikka tämä ei kenenkään eduskuntavaalikampanjan avaus olekaan, kahden vuoden päästä Raahen seutukunnan on syytä varmistaa vasemmistolainen edustuksensa eduskuntaan. Sitä vaalityötä me siellä valtuustossa jo teemme.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.