Kolme tviittiä talousseminaarista

Kaupunginvaltuuston maanantaisessa talousseminaarissa kuultiin tosiasioita Raahen taloustilanteesta sekä visioita sen kehittymisestä ja kehittämisestä. Poimin Twitter-muistiinpanoistani kolme viestiä summaamaan omia ajatuksiani seminaarista. (Mahdollisista väärinymmärryksistä johtuvista väärinkirjauksista ei ota vastuuta kukaan.)

Tviitti #1: talouden tila

talous

Nämä taisivat olla JHTT-konsultin johtopäätöksiä. Rahaa menee liikaa tuloihin nähden. Alustuksissa ja keskusteluissa tuli ilmi, ettei Raahessa ole varsinaisesti tehty huonoja päätöksiä vaan taloudellisiin mahdollisuuksiin sopimattomia. Muutama vuosi sitten kaupunki myös teki reilusti ylijäämää ja maksoi velkoja pois, mikä on hyvä muistaa esimerkkinä suhdanteiden vaihtelusta.

Jonkun verran käytettiin puheenvuoroja myös edessä olevasta kriisikuntautumisesta ja selvitysmiesten vierailusta – siis siinä hengessä käytettiin, että edessä on vaikka mitä tekisi. Minustakin alkaa kaikkien esiteltyjen lukujen edessä tuntua siltä, että nyt on tärkeintä yrittää turvata palvelut ja pitkälle eteenpäin hyvinvointia luovat investoinnit, ja annetaan kapitalismin pelastaa sitten itsensä omilla keinoillaan. Seminaarissa todettiin, että globaaleja harmeja kannamme pienessä Raahessamme, ja itse totesin aiemmin, että eipä taida eurokriisin ratkaisu alkaa Raahe-nimisen kaupungin talouden tasapainottamisesta.

Tviitti #2: asenne

asenne

Virkamiehet saivat esitellä omia visioitaan talouden tasapainottamiseksi. Yhteisenä viestinä kaikilla oli, että eläköityvän henkilöstön tilalle palkataan hintsusti uutta. Viereinen kommentti on tosiaan kehittämiskeskuksen johtajan puheenvuorosta. Hän puhui myös me-hengen merkityksestä ja yritysvaikutusten arvioinnista kaikessa päätöksenteossa.

Kun itse yrittää yhä puolustaa hyvinvointivaltiota, ollaan toisaalla jo hylkäämässä hyvinvointiyhteiskuntakin. Puhuja tuskin tarkoitti ihan samaa kuin minä näillä termeillä; tarkoituksena oli kai sanoa, ettei hyvinvointi ole yhteiskunnan vastuulla vaan yksilön yritteliäisyyden, mihin kehittämiskeskuskin julkisena toimijana pyrkii. On joka tapauksessa huolestuttavaa, jos yritteliäisyys, yrittäjyys ja usko tulevaisuuteen nähdään vahvan julkisen hallinnon vastakohtana.

Yhteishenkeä ja uhrauksiakin kyllä tarvitaan. Ensimmäisenä voitaisiin esimerkiksi lopettaa taloustilanteessa rypeminen. En ole tainnut vielä kertaakaan kuulla kenenkään sanovan ”kyllä me tästä selvitään” vaikka on selvää, että selvitäänhän me. Käydäänpä sitten valtion sylissä tai ei, viiden ja viidentoista vuoden päästä on olemassa Raahe, joka – hieman tietysti vallankumouksen etenemisestä riippuen – on yhä altis globaalin kapitalismin hölmöilyille.

Tviitti #3: demokratia

demokratia

Opetuslautakunnan kannalta kiinnostavia olivat sivistyspalvelukeskuksen johtajan mietteet. Hänen mukaansa opetustoimessa säästöjä saadaan viisaalla tilankäytöllä. Erityisesti vanhaa kampusaluetta toivotaan useammankin koulun käyttöön, kunhan se korjaustarpeet on täytetty. Hieman tämä keskittämisinto hirvittää, mutta niihin asioihin pääsee itsekin jotain onneksi sanomaan.

Keskittämisintoa on myös hallinnon suuntaan. Kulttuurit ja opetushommat – liekö liikunta ja nuorisokin – haluttaisiin yhden lautakunnan alaisuuteen samaan malliin kuin esimerkiksi uudessa Oulussa on tehty. Koordinaatio-ongelmat täytyy ratkaista ja yhteistyötä kehittää, mutta se ei saa tapahtua demokraattista ohjausta vähentämällä. Mitä vähemmän luottamuspaikkoja on, sitä vähemmän on luottamushenkilöitä ja sitä pienemmäksi käyvät muiden kuin valtapuolueen vaikutusmahdollisuudet.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.