Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä vappuna 2014

Hyvät toverit,

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä muistamme 96 vuotta sitten luokkansa vapauden puolesta henkensä menettäneitä. Ajatuksen ansaitsevat myös myöhemmin aseistakieltäytymisen vuoksi surmatut sekä kaikki ne, jotka tänäänkin antavat elämänsä vastustaessaan sortoa eri puolilla maailmaa.

Muutaman viime vuoden tapahtumat ovat nostaneet poliittiset vakaumukset yhteiskunnassamme jälleen selvästi esiin. En tarkoita tällä vain uusliberalistisen uskon varaan rakennettua talouskuripolitiikkaa ja sen väkivaltaisia vaikutuksia, vaan poliittisesti motivoituneita konkreettisia iskuja oman vakaumuksen puolesta muita vastaan. Neljä vuotta sitten iskettiin kaasujen kanssa Pride-kulkueeseen Helsingissä. Toissakesänä kaasua sai kasvoilleen vasemmistopoliitikko Oulussa, ja reilu vuosi sitten heilui puukko äärioikeistoa käsittelevän tietokirjan esittelytilaisuudessa Jyväskylässä. Tänä keväänä uutisia väkivaltaisista hyökkäyksistä kuultiin esimerkiksi naistenpäivän tapahtumasta Malmöstä.

Vaikka ihmisvihamieliset vakaumukset paljastavat näin itsensä medialle, puolueettomaksi tekeytyvät tiedotusvälineet suhtautuvat niihin kuin mihin tahansa aatteisiin. Rasismi ja antirasismi nähdään saman kolikon kääntöpuolina. Homo- ja transfobian vastinpariksi on otettu kuviteltu homosaatio, ja jopa feminismiin suhtaudutaan ääriliikkeenä sen taistellessa naisia ja miehiä sortavaa sukupuolijärjestelmää vastaan.

Viranomaisten vielä räikeämpää suhtautumista kuvastaa se, että poliisi on säännönmukaisesti kutsunut edellä mainittuja poliitikkoihin ja sivullisiin suunnattuja iskuja yksittäistapauksiksi. Viime itsenäisyyspäivänä Tampereella satojen rauhanomaisten mielenosoittajien joukossa olleen pienen ja valtion väkivaltakoneistoa vastaan riehuneen joukon poliisi nimesi kuitenkin aikailematta järjestäytyneeksi rosvojoukoksi. Tapahtuneen vähättely ja yksittäistapaukseksi leimaaminen olisi vaatinut Kiakkovierailta ilmeisesti julmempaa väkivaltaa ja ohikulkijoiden pahoinpitelemistä.

Tällainen suhtautuminen palvelee ainoastaan ihmisvihamielisen äärioikeiston agendaa. Heidän tavoitteenaan on vetää todellisen poliittisen vaihtoehdon tarjoava vasemmisto samaan marginaaliin itsensä kanssa.

Tänä keväänä vasemmiston suunta on aivan toinen. Jos saamme vakuutettua työväenluokan äänestämään eurovaaleissa, nousemme takaisin EU-parlamenttiin ja olemme yhdessä Euroopan vahvistuvan vasemmiston kanssa kääntämässä sen suuntaa. Vasemmistoliitto kutsuu ihmisiä muuttamaan Eurooppaa, ja Vasemmistonuoret antaa muutokselle suunnan kampanjoimalla teemalla ”kohti sosialistista Eurooppaa”.

Pysyvät muutokset lähtevät kodeista ja kaduilta, kansanliikkeistä – niistä, jotka eivät vähättele eivätkä hyväksy äärioikeiston yrityksiä yllyttää työläisiä toisiaan vastaan. Teemme parhaiten kunniaa vakaumuksensa puolesta kuolleille tovereillemme jatkamalla heidän työtään demokratian, elinkelpoisen maapallon ja ihmisoikeuksien puolesta.

Hyvää eurovaalikevättä ja hyvää vappua!