Raahe-asenteilla on syynsä

Ystäväni bongasi Etelä-Saimaasta uutisen, joka kertoi imatralaisten olevan erittäin nihkeitä suosittelemaan kaupunkiaan kenellekään. Hauskuus oli siinä, että uutisen mukaan vain Raahe sijoittui tehdyssä tutkimuksessa vielä huonommin. Myöhemmin EPSI Ratingin kyselystä uutisoi näyttävästi myös Iltalehti.

Kerta ei ollut muistaakseni ensimmäinen, kun kotikaupunkini todetaan ankeaksi imagotutkimuksissa. Yllättävää ei ollut sekään, että kehnon arvion antoivat juuri raahelaiset itse – pidetään yleisenä totuutena, ettei täkäläinen osaa tai uskalla olla itsestään ja paikkakunnastaan ylpeä. Ja onhan haukkuminen helpompaa kuin kehuminen. Esimerkiksi omat Raahe-aiheiset runoni ovat voittopuolisesti silkkaa ankeuttamista.

Netissä kyselytulos synnytti vastareaktion. Ihmiset pahoittelivat, miten väärin raahelaiset asennoituvat elinympäristöönsä eivätkä vain näe kaikkea hyvää. Itsekin kommentoin ensimmäisenä Twitterissä ihmisten olevan vammaisia ajatellessaan niin väärin Raahesta. Joidenkin mielestä tutkimukseen oli osallistunut vain kielteisiä ihmisiä.

Liikkeelle lähti kehumisen aalto. Heitin omat kommenttini Kalevan juttuun, jossa kysyttiin Raahen hyviä puolia. Kaupungin organisaatiosta muistutettiin jostain tyytyväisyyttä mittaavasta barometristä, josta kaupunki on saanut hyviä tuloksia. On selvää, että Raahe on aivan kelpo kaupunki, jonka palvelut saavat ihmisiltä kysyttäessä hyvän arvosanan. Suosittelu- ja imagotutkimukset eivät mittaakaan sitä, miten asiat ovat, vaan sitä, miltä ne tuntuvat.

Ymmärrän ahdistuksen, joka kyselystä näkyy. Raahe tuntuu kaupungilta, jolla on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Osa nauttii sen orastavasta kaupunkikulttuurista, osa odottaa kaupunkikulttuurin syntymistä. Maakunnan toiseksi suurin kaupunki on kuitenkin vain 25 000 asukkaan maalaiskunta, jolla on suhteellisen pieni ja epäkaupunkimainen keskusta.

Raahe taitaa olla kokonsa ja olosuhteidensa vanki. Yhtäältä uskonnollinen konservatiivisuus vaikuttaa kaupungissa vahvasti niin kuin koko maakunnassa. Toisaalta kaupunki on kyllin suuri ja heterogeeninen, jotta tarpeeksi moni elää uskonnollisen konservatismin ulkopuolella ja kokee sen vaikutuksen mahdollisesti häiritsevänä. Keittiöpsykologinen päätelmäni on, että tämänkaltaisesta ristiriidasta syntyy Raahea mielikuvissa leimaava kyräily, ahdistus ja epäluottamus, joiden vuoksi raahelainen ei suosittelisi kaupunkia kaverilleen.

Onpa edellinen ajatus relevantti tai ei, toivoisin muidenkin pohtivan syitä sille, mikä Raahen mielikuvassa mättää. Jos asenteissa on vikaa, selvitetään, mistä ne johtuvat. Pannaan sitten kuntoon ne varsinaiset syyt. Samalla voidaan tietysti keksiä, mitä kaikkea hyvää kauniissa, sopivan villissä, sopivan rauhallisessa kulttuurikaupungissamme on.

Kuvan selitys täällä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.