Syntyessään

Aamuyöllä keittiössä Vaasankadun kulmassa
leffan jälkeen tärisevällä sporapysäkillä
kaikissa niissä ravintoloissa
joiden seinillä on Mannerheim hakaristeissään

Niin kuin suurimpien näkemieni vuorten varjossa
pikkulintu rapsuttamassa itseään koiran lailla
vino katse, kun tulen vastaan rautatieasemalla
kukkapuska kädessä, pahaa aavistamatta

Jos jotain olen oppinut niin viimein ehkä sen
mitä paremmalta tuntuu, sitä kipeämmin muistelen
ne hetket kertovat jo itsestään
kipeät muistot sattuvat syntyessään

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.