Kaupunginhallitus koulutuksessa

Osallistuimme kaupunginhallituksen porukalla FCG:n järjestämään kunnanhallitusten koulutukseen. Pienensin omaa informaatioähkyäni käymällä välillä töissä, mutta tässä joitain ajatuksia koulutuksesta muistiinpanojeni pohjalta.

Koulutuksen alkupuolella ajatuksiamme herätteli filosofi Juha Varto. Hän hoksautti muun muassa demokratian lyhyestä historiasta ja siitä johtuvista lastentaudeista. Oman yhteiskunnallisen ajattelunsa hän tuntui perustavan tasavallan ajatukselle, jota pitää demokratiaa tärkeämpänä. Tasavaltaan ei kuulemma sovi hegemonia, jota poliittiset puolueet tavoittelevat, eli se, että muutkin alkaisivat ajatella samalla tavoin kuin puolue itse. Minusta on outoa ajatella, että itsekäs ajattelu on luonnonlaki, jonka vastustaminen olisi luonnotonta.

Filosofin puheenvuoro käsitteli politiikkaa, valtaa, arvoja ja hyvää elämää, joista kirjasin ylös tällaiset tiivistelmät:

  • Politiikka on peliä. Siinä on säännöt, joista sovitaan, siinä käytetään omia vahvuuksia ja opitaan sekä pyritään harhauttamaan vastustajaa. Tämä ei ilmeisesti ole huono asia.
  • Valta on performanssi, joka otetaan haltuun retoriikalla eli vakuuttavalla puheella. Ruotsalainen pitkällinen ”diskuteeraaminen” (jonka itse tunnen siis vain stereotypiana) ei ole päättämättömyyttä vaan sitä, että kaikille annetaan mahdollisuus ottaa retoriikan avulla valta.
  • Arvot ovat vain mielikuvia, jotka eivät useinkaan ole arvoja. Arvo ei voi olla sellainen, joka saavutetaan kuten demokratia tai hyvinvointi. Ainoita käypiä arvoja ovat hyvyys, kauneus ja totuus.
  • Hyvä elämä on oikea asenne. Jos ymmärsin oikein, se ei ole kuitenkaan noin vain omaksuttavissa. 1950-luvulle saakka hyvä elämä oli jonkin pahan poissaoloa (sodan, nälän tms.), kun taas nykyään hyvää elämää estää kulutusyhteiskunnan luoma puute jostain hyvästä. Filosofin ohje oli, että ihmiset pitäisi saada kuluttamaan vähemmän. Kaikkea ei saa muuttaa halukkeiksi, joissa tärkeät ja turhat asiat menevät sekaisin.

Kuntaliiton ja Pellervon taloustutkimuksen ihmiset kävivät esittelemässä austerity-kalvoja, jotka toivat lähinnä mieleen tämän blogauksen Suomen todellisesta velkaantuneisuudesta. Kuntaliiton edustaja muistutti kyllä, ettei julkinen velka ole samanlaista kuin yksityinen eikä sitä ole tarkoituskaan maksaa nollille. Hän myös näytti tilaston, jonka mukaan julkisen sektorin velkaantumisesta vain hyvin pieni osa on ”syömävelkaa” eli kiinteiden menojen (ei investointien) kattamista verotulojen sijaan lainalla. Samalla asettui jälleen perspektiiviin se, miten vähän kaupunginhallitus voi vaikuttaa verokertymiin ja kuinka paljon enemmän eduskunnassa siihen vaikutetaan.

Tapausesimerkin omasta elinkeinopolitiikastaan kertoi Janakkalan kunnanjohtaja. Kunnan elinvoimaisuutta vauhditetaan Janakkala rokkaa -konseptilla. Yritysyhteistyöhön on viritelty kahvitilaisuuksien lisäksi elinvoimafoorumi, johon kutsutaan kaikki yrittäjät, ei vain yrittäjäjärjestöjen edustajia. Rokkikonseptiin liittyy piirretty ilveshahmo, joka versioidaan tarvittaessa myös paikkakunnan yritysten käyttöön. Kunnanjohtaja painotti, että elinkeinopolitiikan pitää olla kunnassa keskiössä ja siihen pitää olla resurssi. Hän harmitteli, ettei Janakkalan kunta ollut vielä uskaltanut palkata elinkeinojohtajaa kuntaa markkinoimaan. Itse pidän tärkeänä myös viestintäammattilaista, joka hioo kunnan asukasviestinnän kuntoon.

Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen esitys jäi minulta työkiireiden vuoksi kuulematta, mutta materiaalista bongasin tällaisen tiivistyksen (kuva). Kyse siis kuntatalousohjelman vaikutuksista kuntiin.

kuntavaikutukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.