Pahaa aavistamatta jaoin viime keskiviikkona Finnwatchin tviitin, jossa oli linkki Taloussanomien uutiseen päivittäistavarakauppaketju Lidlin toiminnan avoimuudesta:

Finnwatchin mukaan Lidl on ainoa Suomessa toimiva valtakunnallinen päivittäistavarakaupan ketju, joka ei anna tietoja alihankintaketjustaan.

Kysyin tviittiä jakaessani ohimennen, kuka aloittaisi painostuskampanjan avoimuuden puolesta, ja Finnwatch vastasi kampanjoivansa netissä, jotta Lidl avaisi tarkemmin alihankintaketjujaan. Järjestö kerää kuvia Lidl-myymälöistä lähtettäväksi ketjun pääkonttoriin Saksaan. Siten halutaan ilmeisesti ystävällisesti kertoa, että ihmiset ovat kiinnostuneita asiasta.

Kysymykseni herätti sittemmin Facebookissa parikin keskusteluketjua, jotka saivat pohtimaan avoimuutta, markkinataloutta ja taipumustamme musta valkoisiin hyvis-pahis-asetelmiin. (Etelä-Suomen media teki ensin kolmeen lehteen virheellisen uutisen, jossa ”Vasemmistonuoret väläyttivät painostuskampanjaa” Lidliä kohtaan. Otsikot korjattiin pyynnöstäni. Jotenkin tuntuu, että uutinen kuoli samalla vaikka tviittiini perustuva uutinen saavutukselta tuntuukin.)

Avoimuus ei mahdu markkinoille

Muutama ihminen riensi Facebook-seinälläni ja parilla muullakin seinällä kehumaan Lidliä. Se on edullinen ja myy pienten suomalaistuottajien tuotteita. Isot kilpailijat eli S-ryhmä ja Kesko mustamaalaavat sitä eikä niiden mafiamainen toiminta kestä eettisessä vertailussa.

Nämä eivät olleet minulle uusia tietoja, sillä olen Lidlin kanta-asiakas ja teen suurimman osan ruokaostoksistani siellä. Yllätyin kuitenkin asetelmasta, jossa hyviskaupasta ei saa puhua kriittisesti, koska se vakuuttaa kaiken olevan kunnossa ja on hei kuitenkin parempi kuin pahiskaupat.

Ymmärrän, että Lidl suojelee salailulla toimintatapoja ja yhteistyösopimuksia, jotka mahdollistavat edullisuuden ja pientuottajien suosimisen. Tästä näkökulmasta ymmärrän sitäkin kommentoijaa, joka ironisoi valeuutista työkaverini seinällä näin:

Lidlissä on hyvää halvalla, toki se pitää Suomessa kieltää.

Jos joku myy hyvää halvalla, sen ei kannata paljastaa toimintatapojaan kilpailijoille. Näinhän markkinatalous ja kapitalistinen yhteiskunta toimii – kansalaisyhteiskunnan vaatima avoimuus on sille uhka, jos se uhkaa pääoman kerryttämistä. Lidlin kilpailijoiden kannalta avoimuus on tässä tapauksessa mahdollisuus, koska se saattaa helpottaa pääoman kasaamista.

Lidl-kommentit osoittavat ihmisten kykenevän monitasoiseen ajatteluun. Jos kykenee näkemään avoimuusvaatimuksen uhkana hyviskaupan toiminnalle, kykenee varmasti ajattelemaan vielä hieman pidemmälle ja kyseenalaistamaan koko kieron kuvion. Olisiko systeemissä, jossa avoimuus on uhka, jotain perustavanlaatuista vikaa?

Väreinä vain musta ja valkoinen

Mustavalkoinen hyvisten ja pahisten luokittelu on inhimillistä. Aasinsilta arjen ruokakaupasta valtioiden informaatiosodankäyntiin oli lyhyt, kun mieleeni tuli viikko sitten julkaistu juttu Ylen toimittaja Jessikka Arosta Venäjä-mielisten ja Putin-trollien hyökkäysten kohteena.

Minäkin dissailin netissä Aron ja Ylen trollijahtia viime syksynä, en kovin paljon enkä kovin ilkeästi mutta kuitenkin. Kyttäyskulttuuri, sananvapaus, puolueellisuus – siinä asioita, joita selkäranka syötti aivoihini, kun paheksuin refleksinä Ylen toimintaa. Nyttemmin reaktio nolottaa. Kun lukee, mitä johanbäckmanit ja jonhellevigit ovat kirjoitelleet, varmistuu lähinnä siitä, että informaatiosota on totta – sekä siitä, ettei halua kuulua samaan porukkaan.

Eihän minulla oikeasti ole syytä epäillä juttuja valetileiltä työkseen mielipiteitä syöttävistä propagandisteista sen enempää tai vähempää kuin muitakaan uutisia. Mielestäni ilmiön journalistinen tutkiminen on tärkeää. Ainoa syy kritisoida trollijahtia on journalistisen kattavuuden vaatimus: informaatiosotaa käyvät kaikki osapuolet, eikä idän ja lännen konfliktissa ole varsinaisia hyviksiä. Tämä ei kuitenkaan poista perusteita tutkia yhden osapuolen likaisia mielipidevaikuttamisen keinoja.

On monia asioita, joissa pahikset on helppo tunnistaa esimerkiksi ihmisvihasta ja hyvikset sen vastustamisesta. Suurvaltapolitiikassa tai kaupankäynnissä harmautta on enemmän. On harmillisen helppoa olla mustavalkoisesti Venäjä-mielinen ja länsivastainen tai Lidl-symppari ja mafiavihaaja ja syyttää muita päinvastaisesta.

Kuva: Tracy Scott-Murray