Onko Vasemmiston jäsenäänestys lumedemokratiaa?

Vasemmistoliiton neuvoa-antava puheenjohtajaäänestys haastaa totutut tavat, mutta haasteesta voi syntyä parempaa puoluekulttuuria.

Moni puolueen jäsen otti innostuneena vastaan tiedon Vasemmistoliiton keväällä järjestettävästä puheenjohtajaäänestyksestä. Muutama yllättäväkin tuttu on kertonut liittyneensä puolueeseen päästäkseen äänestämään puheenjohtajasta.

Kaikki eivät ole olleet yhtä innoissaan. Aloitteita on tehty ja mielipiteitä esitetty myös jäsenäänestystä vastaan. Yhtäältä sen ajatellaan vesittävän puoluekokouksen päätösvaltaa ja halveksivan edustuksellista demokratiaa, johon Vasemmistonkin toiminta perustuu. Toisaalta jotkut pitävät neuvoa-antavaa äänestystä lumedemokratiana, koska todellinen päätösvalta yhdistyslain mukaan on kuitenkin 300 puoluekokousedustajalla.

Kaikille jäsenille avoimen äänestyksen epäileminen on ymmärrettävää. Suoran demokratian välineiden käyttäminen on suuri kulttuurin muutos, joka haastaa puolueaktiivien tottumukset vallan käyttämisestä puolueessa. Se haastaa ajattelutavan, jonka mukaan puolueen päätöksiä tekevät ensisijaisesti toiminnassa ansioituneet ja muiden luottamuksen saaneet aktiivit. Samalla se kyseenalaistaa hieman kulttuuria, jossa kannatusta hankitaan puoluekokousedustajien lobbaamisella tai muulla ei-julkisella vaikuttamisella. Tätä tukee käytössä oleva siirtoäänivaalitapa.

Jos aktiivien vallan vähentämistä jatketaan, toiminnan tulee olla muulla tavoin palkitsevaa.

Syytös lumedemokratiasta on myös ymmärrettävä, sillä puolueaktiivit voivat tosiaan kävellä jäsenten tahdon yli ja valita puheenjohtajan Oulussa oman tahtonsa mukaan. Samalla kuitenkin herää kysymys, eivätkö kaikki jäsenkyselyt ja mahdolliset jäsenäänestykset ole näennäisdemokratiaa, jonka vaikutukset puolueen päätöksentekoon riippuvat aktiivien asenteesta jäsendemokratiaa kohtaan.

Uudelle puoluesihteerille ja muulle johdolle tilanne asettaa toisenlaisen haasteen. Jos suoran demokratian vahvistamista ja aktiivien vallan vähentämistä jatketaan, toiminnan tulee olla muulla tavoin palkitsevaa sadoille aikaansa ja osaamistaan pyyteettömästi käyttäville vapaaehtoisille.

Jäsenäänestysten käyttöönotto edellyttää myös edustuksellisen ja suoran demokratian toimintatapojen yhteensovittamista. Parhaiten lumedemokratia vältetään puheenjohtajaäänestyksessä siten, että hävinneet ehdokkaat antavat sille oikean painoarvon vetäytymällä kisasta ennen puoluekokousta.

Jäsenäänestys puheenjohtajasta voi olla merkittävä askel jäsendemokratian vahvistamisessa Vasemmistossa. Neuvoa-antava äänestys on puolivillainen versio oikeasta jäsenvaalista, mutta sen mahdolliset hyödyt ovat haittoja suuremmat. Jo nyt on nähtävissä, että hyvin hoidetut ilmoitukset ehdolle asettumisesta ja edessä oleva jäsenäänestys lisäävät puolueen näkyvyyttä, auttavat nostamaan poliittisia tavoitteitamme esiin ja tuovat puolueeseen myös uusia jäseniä. Lopulta myös äänestys itsessään voi antaa vanhoille ja uusille jäsenille voimauttavan, yhteisöllisen ja positiivisen kokemuksen Vasemmiston toiminnasta.

Jatkossa kannattaa säästää työntekijöiden voimavaroja ja siirtyä sähköiseen äänestämiseen.

On hyvä muistaa, että päätös jäsenäänestyksestä ei ole uusi. Neuvoa-antava äänestys olisi järjestetty jo edellisen puoluekokouksen alla, jos ehdokkaita olisi asetettu enemmän kuin yksi. Paavo Arhinmäki valittiin kuitenkin yksimielisesti jatkokaudelle.

Jatkossa jäsenäänestyksissä – niin henkilövalinnoissa kuin poliitisissa linjavedoissa – kannattaa säästää työntekijöiden voimavaroja ja siirtyä sähköiseen äänestämiseen. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallistua nettiäänestykseen, tulee jatkossakin varata mahdollisuus antaa äänensä postitse. Kaikkien osallistumismahdollisuuksien varmistaminen vaatii usein valmiutta vaihteleviin toimintatapoihin.

Puheenjohtajakisan asetelma on puolueen kannalta kutkuttava. Kolmen ehdokkaan erilaiset profiilit edustavat erinomaisella tavalla Vasemmiston moninaista kenttää ja antavat mahdollisuuden aitoon linjavaaliin puolueen talouspolitiikasta ja muista painotuksista.

Puoluesihteeriehdokkaana ja entisenä eduskuntaryhmän työntekijänä puheenjohtajakisan tilanne on mieltä rauhoittava. Aino-KaisaJari ja Li ovat jokainen yhteistyökykyisiä politiikan ammattilaisia, joiden johtamana Vasemmisto voi tarttua järjestöllisiin ja viestinnällisiin haasteisiinsa.

Info

Vasemmistoliiton puheenjohtajasta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys toukokuussa 2016. Äänioikeutettuja ovat kaikki 29.4. mennessä jäsenmaksunsa maksaneet. Uusien jäsenten täytyy liittyä 31.3. mennessä, jotta jäsenyys ehditään hyväksyä ja jäsenmaksu maksaa. Ehdolle ovat asettuneet tähän mennessä kansanedustajat Li Andersson, Jari Myllykoski ja Aino-Kaisa Pekonen. Puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa, joka järjestetään Oulussa 10.–12.6.2016. Puoluekokous valitsee myös muun puoluejohdon, mutta jäsenäänestys koskee vain puheenjohtajan valintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.