”Hienoa, että tulitte käymään!” – alueellisuus haastaa puolueessakin

Jos alueellisessa edustavuudessa on Vasemmistossa ongelmia, ratkaisua pitää etsiä niin rakenteista kuin toimintatavoistakin. 

Puoluesihteerikampanja pysähtyi viime viikonloppuna Itä-Suomessa. Paikalla olleet ehdokkaat tunsivat itsensä kyllä tervetulleiksi, sillä vieraista oltiin todella otettuja. Otsikon sitaatti kuultiin molemmilla tenttipaikkakunnilla. Puoluejohtoa ja kansanedustajia on kuulemma hankala saada Joensuuhun ja Imatralle, vaikka tarvetta Vasemmiston näkyvyydelle ja lisäkannatukselle vaalipiireissä olisi.

Mediaa ja yhteiskuntaa yleensä kritisoidaan Helsinki-keskeisyydestä eikä syyttä: suuri asukaskeskittymä muodostuu helposti normiksi, josta muuta alueet ovat poikkeuksia. Muilla alueilla ”käydään”, niiden luontoa ja ihmisiä eksotisoidaan, niihin kohdistetaan aluepolitiikkaa. Suuren keskuksen asukas puhuu asioista yleisesti, kun taas periferian edustaja on edustaja, joka puhuu periferian näkökulmasta.

Tasa-arvoa ajavassa vasemmistopuolueessa tämä asetelma pitää yrittää murtaa kaiken muun eriarvoisuuden tavoin. Viestejä joidenkin alueiden äänen hukkumisesta kuuluu myös Vasemmistossa. Esimerkiksi keskiviikkona keskustelimme oman piirihallitukseni kokouksessa aloitteista, joita on tehty alueellisen edustuksen vahvistamiseksi puoluehallituksessa.

Edustavuus ja viestintästrategia kuntoon

On tärkeää pohtia, miksi ihmiset kokevat asuinalueensa ja maakuntansa jäävän paitsioon puolueen päätöksenteosta. Jos alueella ei ole omaa kansanedustajaa, Vasemmiston näkyvyys paikallisessa mediassa voi olla kiven takana ja asioiden nostaminen valtakunnan mediaan vielä hankalampaa.

Sääntötasolla alueellinen edustavuus on puolueessa hoidettu hyvin. Puoluekokousten välillä ylintä valtaa käyttää 55-jäseninen puoluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan jäsenmäärän suhteessa kaikista piirijärjestöistä. Jos kokemus kuitenkin on, ettei alue saa ääntään kuuluviin, puoluevaltuuston toimintaa kannattaa tarkastella tästä näkökulmasta. Yhden kauden kokemuksella voin todeta, että valtuuston toiminnassa on paljon parannettavaa, jotta sen asema, päätösvalta ja kentän edustamistehtävä tulevat täytetyiksi. Ennen kuin paisuttaisun puoluehallitusta kaikkien piirien edustajilla lähtisin kehittämään valtuuston roolia ja toimintaa.

Kirjoitin aiemmin siitä, että alueelliset tarpeet tulee ottaa kannatuskamppailussa huomioon, ja tämä käsitys on vahvistunut puoluesihteeritenteissä. Viestintästrategiaan voisi kuulua sekin, että tuetaan alueilla vasemmistopoliitikkojen näkyvyyttä ja toimintaa riippumatta asemista puoluehallituksessa tai kansanedustajina.

Vasemmistonuorten Anni Ahlakorpi kirjoitti äskettäin vasemmistolaisesta aluepolitiikasta muistuttaen, että ”kaikki politiikka on myös aluepolitiikkaa, koska se joko tukee alueiden kehitystä tai haittaa sitä.” Hänen mielestään alueet hyödyttävät toisiaan eli yhteistä yhteiskuntaa eri tavoilla. Vasemmistonkin toimintaa voisi kehittää alueellisten vahvuuksien ja vastuiden näkökulmasta.

Huomenna kampanja piipahtaa Helsingissä, jossa järjestettävä tentti lähetetään myös netin kautta kaikkeen maailmaan. Tervetullut olo on tähänkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.