Kampanjan loppu on jonkin uuden alku

Oulussa 11. kesäkuuta päättyi puoluesihteeriehdokkaan pitkä kevät.

Puoluesihteerihdokkuus oli hyvä kokemus. Vaikka tyhjyyden tunne ja pettymys on pari kertaa yllättänytkin, kevään käyttäminen paneeleihin, puolueblogailuun ja vasemmistoliittolaisten kanssa jutteluun ei ole kaduttanut.

Kirjoitin puoluekokouksen ensimmäisenä päivänä ehdokkuuden plussista ja miinuksista. Kuten sanottua, olin ehdokkaana sillä paljon puhutulla epämukavuusalueella. Eniten nautin luonnollisesti kirjoittamisesta ja olen tyytyväinen esimerkiksi feminismiblogausten synnyttämästä keskustelusta – vaikka puoluesihteerivalinta kiinnosti puolueväkeä paljon, monikaan ehdokkaiden tekemä avaus ei saanut samanlaista mielipiteenvaihtoa aikaiseksi.

Eniten lukukertoja keräsi kirjoitukseni kokemuksista entisenä Jehovan todistajana. Pohdin kirjoituksen julkaisemista pitkään, sillä en ole käsitellyt asiaa kovin julkisesti aiemmin. Totesin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa uskonnon jättämiseen ja siitä selviytymiseen liittyvien kokemusteni olevan merkittävä osa elämänkokemusta, jota ”nuorisoehdokkaan” oli paikallaan korostaa.

Ehkä kevät tuotti myös esiintymisrutiinia. Loputtomat vaikeilut omasta esiintymisestä panivat monta kertaa pohtimaan ’aitouden’ ja ’luonnollisuuden’ käsitteitä. Lopulta päädyin kirjoittamaan uskontoblogauksenkin sillä asenteella, että teen sen, mikä tuntuu omimmalta – vilpittömyys kyllä välittyy, kun sitä on välittyäkseen. Esiintymiskokemukset huipentuivat puoluekokouksen puheenvuoroon (video), josta saadut kehut lämmittävät vieläkin.

Lauantaiaamuna, tunteja ennen puoluesihteerivaalia, ennakoin läheisilleni ääneen kolmatta sijaa ja 50 ääntä. Sain 55 ääntä. Ymmärtääkseni jaoimme uuden puoluesihteerin kanssa pitkälti samaa pottia. Siitä kertoo myös se, että Joonas nousi ensimmäisen kierroksen toiselta sijalta voittoon, kun valtaosa tippuneiden äänistä siirtyi hänelle. Tämä olikin ennakoitavissa, ja siksi oma tavoitteeni oli ensimmäisen kierroksen toinen sija, mikä jäi lopulta 20 äänen päähän.

Olen yrittänyt muistaa kiittää kaikkia, jotka ovat tavalla tai toisella tukeneet kampanjaa Vasemmiston uudistamiseksi, käännöksen tekemiseksi parempaan. Kiitos vielä tätä kautta myös kaikille niille, jotka panivat oman uskottavuutensa peliin puolestani! Kannatuspuheenvuorojen kuunteleminen puoluekokouksessa oli kaikessa imartelevuudessaankin aika absurdia.

Jatkan toisen kauteni puoluevaltuuston jäsenenä. Vasemmistoliikkeen viestinnän kehittäminen jatkuu sekä päivätöissä että Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajana. Tuo jälkimmäinen onkin tällä hetkellä kaikkein inspiroivin uusi projekti. Politiikassa katse alkaa kääntyä jo ensi vuoden kuntavaaleihin, joissa aion olla jälleen Raahessa ehdolla.

Uudistukset vaativat valmistelua

Poliittisesti Vasemmiston puoluekokous oli #puoluekokousmekko – henkilökohtainen ja yksilöllinen, moninaisen vasemmiston symboli. Uudistusinnon symboliksi kokouksessa nousi #äänestyskapula, joka toimi lähes koko ajan.

Henkilövalintoja lukuunottamatta kokouksessa äänestettiin sähköisesti, kokousedustajille jaetuilla kapuloilla. Jo ensimmäisissä koeäänestyksissä paljastui, ettei systeemiä oltu testattu eivätkä esimerkiksi kokouksen puheenjohtajat tienneet, mitä on luvassa ja miten edustajia pitää ohjeistaa. Tämä aiheutti sen, että ihmiset eivät luottaneet laitteisiin ja huutelivat jatkuvasti sekä ilmoituksia toimimattomuudesta että kallisarvoisia oivalluksiaan kapuloiden käyttämisestä.

Toivottavasti uusi puoluejohto aloittaa määrätietoisen uudistamisen mutta tekee taustatyöt niin hyvin, että tällaiset sudenkuopat vältetään. Muuten käy niin kuin kokouksen Twitter-seinälle, joka suljettiin hetkeksi, kun järjestelyissä ei oltu varauduttu todennäköiseen eli kommentoinnin kuumentumiseen asiattomaksi tai kokoushästägin kaappamiseen. Twitter-seinän kaatoi reaktiot surkuhupaisaan äänestykseem feministiseksi puolueeksi julistautumisesta.

Kirjoitin Kansan Uutisten blogiini jo havaintoja Vasemmiston poliittisesta viestinnästä kokouksessa. Siitä jäi sanomatta se, että verkon vasemmistoviestimet – Vasen Kaista, Libero, Kuuma Vasemmisto ja kumppanit – panivat kyllä parastaan kokouksen näkyvyyden vahvistamiseksi.

Kuvassa näytämme puheenjohtaja Anderssonin kanssa siltä, että olisimme puoluekokoustaneet jo kolmatta päivää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.