Siltä näyttää, että totaalikieltäytyjien yhdenvertaisuusongelma ratkaistaan poistamalla Jehovan todistajien erityisasema. Todennäköisesti jatkossa (juridisesti mies-)todistajat suorittavat siviilipalveluksen tai valitsevat vankilatuomion siinä missä muutkin kieltäytyjät. Näin siis ainakin, jos eduskunnan puolustusvaliokunnassa ei tapahdu suurta suunnanmuutosta. Puolustusministeriön työryhmän selvityksen Jehovan todistajien vapautuslain muutostarpeista pitäisi valmistua viimeistään kesäkuun lopulla.

Ratkaisu on pienin mahdollinen muutos asevelvollisuusjärjestelmään. Helmikuussa maalailin tässä blogissa kieltäytyjien vankilatuomioiden lakkauttamista kokonaan, mutta niin suuresta muutoksesta ja kieltäytymisen houkuttelevuuden kasvattamisesta ei ole näkynyt merkkejä.

Kuten todettua, todistajat ovat jo avanneet itse oven siviilipalveluksen suorittamiselle tekemällä siitä omatunnonkysymyksen. Jos erityisasema poistetaan, jotkut todistajat valinnevat jälleen vankilan, mutta uskon useamman valitsevan siviilipalveluksen edut. Sitä liikkeen johto tietysti myös pelkää, sillä koulutusjaksolla ja palveluksessa nuoret ”altistuvat” toisenlaisille aatteille ja ajatuksille kuin seurakunnissa opetetaan.

Voi olla, että liikkeessä aletaan painostaa nuoria valitsemaan totaalikieltäytyminen ja ajatellaan sen aiheuttavan valtiolle jälleen liian suuren maineriskin. Kun todistajat menettävät houkuttimen, jolla nuoria sitoutetaan liikkeeseen jo teini-iässä, he saattavat kääntää porkkanan kepiksi ja tehdä totaalikieltäytymisestä ”hyvän todistajan” merkin.

Sain monta kannustavaa yhteydenottoa huhtikuussa Eevassa ilmestyneen haastatteluni jälkeen. Yhdessä niistä epäiltiin, että Jehovan todistajat saattavat sulkeutua entisestään, kun julkista keskustelua seuraavat jäsenet lähtevät. Kriittinen julkisuus entisten jäsenten karttamisesta ja oikeuskomiteoiden ongelmista, asepalvelukseen liittyvän erityisaseman poistaminen ja myös uskonnonvapauden polkeminen naapurimaassa saadaan helposti näyttämään ”lopun ajan merkeiltä”, joilla jäseniä pelotellaan entistä tiukempaan kuriin ja nuhteeseen.

Nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä on monta epäkohtaa, mutta mitään merkittävää keskustelua niiden korjaamiseksi ei ole näkyvissä. Suuret muutokset kuten sukupuolisyrjinnän lopettaminen tai jonkinlaiseen valmiusvelvollisuuteen siirtyminen tuskin nousevat keskustelunaiheiksi ensi kevään eduskuntavaaleissakaan. Sodan uhan kasvaminen maailmalla ja jatkuva turvallisuus- ja liittoutumispuhe kotimaassa pitävät siitä huolta.

Pieniä muutoksia voi tapahtua, esimerkiksi kutsuntojen (mutta ei palveluksen) muuttaminen pakollisiksi myös (juridisesti) naisille. Sopivasti sattuva hallituskoalitio saattaa myös aloittaa selvityksiä asevelvollisuuden uudistamisesta. Konkreettisimmaksi lähivuosien muutokseksi jäänee kuitenkin Jehovan todistajia koskevasta poikkeuslaista luopuminen.