Pidin viikonloppuna kaksi puhetta: ensin perjantaina Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa, sitten lauantaina puoluekokouksessa.

Molempien aiheena oli Kansan Tahdon viestintätuki, jota päätettiinkin ensimmäisen puheenvuoron jälkeen maksaa ensi vuonna 20 000 euroa. Toisen puheenvuoron jälkeen päätettiin työstää puoluemediastrategia. Yhdistelin tähän puheiden oleellisen sisällön.

***

Tämä viikonloppu tarjoaa tilaisuuden yhdessä määritellä, mitä vasemmistolainen viestintäpolitiikka juhlapuheiden jälkeen on. Puoluehallituksen aikanaan pakon edessä tekemä päätös yhdestä äänenkannattajasta on syytä arvioida uudelleen asiantuntevan keskustelun kautta. Millään puolueella ei ole yhtä pää-äänenkannattajaa enempää, mutta pää-alkuinen sana kielii siitä, että muita äänenkannattajia saattaa olla.

Kansan Tahto on pohjoisesta kotoisin oleva valtakunnallinen aikakauslehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lehti on uudistunut perusteellisesti ja syntynyt uudelleen valtakunnallisena aikakauslehtenä sen jälkeen, kun Vasemmistoliitto vuonna 2015 leikkasi kulujaan ja lopetti yhtä vaille kaikkien lehtien tuet. Päätös aiheutti kriisin ja eloonjäämistaistelun, jossa lehti joutui uudistumaan tavalla, jolla se ei ollut aiemmin osannut uudistua, mutta samalla se vähensi maailmasta asiantuntevaa ja porvarillisen politiikkakäsityksen kyseenalaistavaa poliittista journalismia.

Nyt lehdellä on puolitoista äärimmilleen venytettyä työntekijää sekä joukko palkkioista tinkiviä avustajia ja uutteria vapaaehtoisia. Taloudellisesti pää pysyy pinnalla kuitenkin vuosittain haettavien vaihtuvien rahoitusten ansiosta. Esimerkiksi puoluelehdelle oleellisen verkkojournalismin kehittäminen on täysin lisärahoituksesta riippuvaista.

Olen tehnyt puoluekokoukselle muutosesityksen aloitevastaukseen Kansan Tahdon viestintätuen palauttamisesta. Puoluevaltuusto päättikin jo ensi vuoden tueksi 20 000 euroa. Summa on kuusinumeroisesti vähemmän kuin viestintätukemme oli vuonna 2015, kun sitä edellisen kerran maksettiin, mutta päätös on hieno symboli: yksi suomalainen puolue ei vain ulkoista vaalitappioita puoluelehdille vaan myös voiton tullen palauttaa tukia.

Kansan Tahto on ollut viestintätuen palauttamisen suhteen aloitteellinen ja ilmaissut halunsa sitoutua puolueen äänenkannattajaksi. Viestintätukea ovat kuitenkin saaneet aiemmin jotkin muutkin lehdet ja vasemmistolainenkin mediakenttä on vuosien aikana muuttunut. Niin kuin usein aiemminkin, on paikallaan kartoittaa, millainen puoluemediakenttä Vasemmistoliiton ympärillä oikeastaan on ja millaisia rooleja eri medioilla on. Siten puolue voi luoda oman strategian puoluemedian tukemisesta.

Oleellista on se, että moniäänisestä journalismista kiinnostunut puolue on itse aktiivinen määrittelemään, mitä on nykyaikainen vasemmistolainen puoluemedia. Tämä tietysti edellyttää sitä, että strategiatyöhön kutsutaan mukaan puolueen lähellä olevat journalistiset mediat.

Puoluelehdet ovat tapa tehdä julkisuudessa tilaa sellaisille ajatuksille, jotka eivät syystä tai toisesta saa sitä voittoa tavoittelevassa mediassa. Olen kohtuullisen ylpeä Vasemmistoliitosta, joka on osoittanut olevansa valmis käyttämään vähiä varojaan tämän tilan laajentamiseen.

Otsikkokuva on kaapattu Punaisen Vaaran toteuttamasta kokouslähetyksestä.