Tavoitteet puoluesihteerinä: Käännös parempaan!

Vasemmistoliitto kaipaa uudistumista. Vaalikannatuksemme on käännettävä nousuun, jotta voimme murtaa yhteiskunnassa ja mediassa vallitsevan oikeistohegemonian sekä parantaa ihmisten toimeentuloa, pienentää terveyseroja ja kääntää lopulta yhteiskunnan suunnan kohti oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja kestävää maailmaa.

Uudistuminen vaatii toimintatapojen muuttamista ja tottumusten kyseenalaistamista. Meidän on aika päivittää viestintämme ja puoluetoimintamme, jotta voimme luoda Vasemmistosta joukkoliikkeen ihmisarvoisen elämän, demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan sekä elinkelpoisen maapallon puolesta.

Avaan tässä käsityksiäni puoluesihteerin roolista sekä keskeisistä uudistuksista, joita Vasemmisto tarvitsee kääntääkseen puolueen ja yhteiskunnan suunnan parempaan.

Puoluesihteerin rooli

Puoluesihteeri johtaa järjestötoimintaa, puoluetoimistoa ja vapaaehtoisia, puolueen strategista kehitystyötä, viestintää ja kampanjointia sekä hoitaa suhteita myös ulospäin.

1) Puoluesihteeri on puoluetoimiston esimies ja vapaaehtoisten innostaja. Hän on sekä muun puoluejohdon että alaistensa tuki ja turva, joka auttaa työn organisoinnissa ja priorisoinnissa sekä ulkopuolelta tulevien paineiden tasaamisessa. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat puoluesihteerin esimiestyön kulmakiviä.

2) Järjestötoiminnan johtajana puoluesihteeri vastaa järjestön kehittämisestä puoluekokouksen päätösten ja puoluehallituksen strategian mukaisesti. Hän johtaa hallituksen jatkuvaa strategiaprosessia ja varmistaa, että puoluejohto, aktiivit ja jäsenet ovat siinä omalta osaltaan mukana. Puoluehallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä puoluesihteeri osallistuu päätöksentekoon, mutta hänen tärkeä tehtävänsä on päätöksenteon valmistelu ja päätösten täytäntöönpano.

3) Puoluesihteeri johtaa puolueen ulkoista ja sisäistä viestintää yhdessä sovitun viestintästrategian mukaisesti. Hän auttaa puheenjohtajaa, varapuheenjohtajia ja muita toimijoita edustamaan puoluetta ja muotoilemaan puolueen tavoitteita tehokkaiksi viesteiksi. Puoluesihteeri rakentaa jatkuvasti viestintästrategiaa ja osallistuu poliittisen sisällön tuottamiseen muun puoluejohdon ja -toimiston kanssa. Itse hän tiedottaa aktiivisesti puoluetoimiston ja -johdon toiminnasta puolueen aktiiveille ja jäsenille sekä kehittää viestintäkanavia kentän ja puoluejohdon välillä.

4) Vaaleissa puoluesihteeri toimii vaalipäällikkönä, joka vastaa Vasemmiston valtakunnallisesta kampanjoinnista. Hän on vastuussa kampanjatoiminnan kehittämisestä myös vaalien välillä. Kampanja- ja vaalipäällikkönä puoluesihteeri huolehtii puoluetoimiston kanssa resursseista, viestinnästä ja vapaaehtoisten tukemisesta.

5) Ulospäin puoluesihteeri edustaa puoluetta esimerkiksi pitämällä yhteyttä ay-liikkeen, kansalaisjärjestöjen ja joukkoliikkeiden toimijoihin. Hänen tehtävänään on tuntea kansalaistoimintakentän agendat ja löytää yhteistyökumppanit yhteisten tavoitteiden taakse. Hän edustaa puoluetta ja sen yhdessä sovittuja tavoitteita tarvittaessa myös julkisuudessa.

Parempaa viestintää

Vasemmiston on parannettava viestintäänsä ja uudistettava määrätietoisesti puolueen julkista kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Rohkeat avauksemme ja edistyksellinen politiikkamme täytyy saada esiin poliittisten vastustajiemme median avulla ylläpitämän ei-puolueen imagon takaa.

Viestinnän kehittäminen lähtee viestintästrategian kirkastamisesta. Poliittiset tavoitteet puolueen täytyy asettaa omista lähtökohdistaan, mutta tavoitteiden muuttaminen viestinnäksi edellyttää kohderyhmien ja median tuntemista. Myös nopea reagointi on sitä helpompaa, mitä selkeämmän ja määrätietoisemman viestintästrategian pystymme luomaan.

1) Mediaviestinnässä meidän tulee käyttää niitä vahvuuksia, joilla saamme näkyvyyttä politiikallemme. Media toimii epäreilusti ja oman agendansa ohjaamana, mutta sen ei pidä estää meitä hyödyntämästä keinoja, joilla medianäkyvyyttä saadaan. Tarvitsemme puoluejohdolle ja muille toimijoille myös sparrausta mediassa toimimiseen.

2) Omissa kampanjoissa ja omilla viestintäkanavillamme parannamme viestintää pitkäjänteisellä suunnittelulla ja hyödyntämällä kollektiivista osaamista. Uudistumisen täytyy näkyä myös ulospäin puolueen ilmeessä, sanavalinnoissa ja viestintätavoissa. Nykyaikaisena työväenpuolueena viestimme poliittisia uudistuksia, jotka näkyvät ihmisille parannuksina heidän arjessaan, toimeentulossaan ja palveluissaan. Samalla kutsumme heitä liikkeeseen, joka pystyy muuttamaan myös rakenteita ja rakentamaan ekologista, oikeudenmukaista tulevaisuutta.

3) Sisäisessä viestinnässä tarvitsemme aktiivisuutta puoluejohdolta, keskusteluilmapiiristä huolehtimista ja kaksisuuntaisen viestinnän varmistamista. Vasemmisto kaipaa foorumeita, joissa luodaan edellytyksiä rakentavalle keskustelulle ja joilla myös puoluejohto keskustelee aktiivisesti.

Kirjoituksia viestinnästä:
Vasemmiston pitää uudistua ollakseen uudistaja
Tavoiteohjelma on tilaisuus, jota ei kannata hukata
Sanavalinnat ovat tärkeitä puolueviestinnässä
Menneisyyden tuulista, Bernie Sandersista ja Vasemmiston viesteistä
Vasemmiston halutaan ”palaavan juurilleen”
Viesti kuulijan mukaan politiikassakin

Jäsenlähtöistä ja demokraattista puoluetoimintaa

Puolueen tärkein voimavara ja olemassaolon oikeutus ovat jäsenet. Vasemmistolla on kaikki mahdollisuudet kehittyä jäsenlähtöiseksi ja demokraattiseksi joukkoliikkeeksi – tästä on osoituksena Vasemmiston toiminta 2020-luvulle asiakirja, joka hyväksyttiin viime puoluekokouksessa. Sen kuvailema edistyksellinen puoluetoiminta täytyy saada nyt strategiatyön kautta käytäntöön.

1) Jäsenlähtöisyys ja jäsenten osallistuminen ei synny siten, että puoluejohto pohtii, mikä olisi jäsenen kannalta parasta toimintaa tai millä tavoin nämä voisivat osallistua. Joukkoliikkeen vahvistamiseksi asetelma on käännettävä toisinpäin ja jäsenten täytyy päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa itse suunnittelemaan toimintaa. Tarvitsemme lisää yhteistä ideointia, kokemusten jakamista ja kampanjointia.

2) Puoluedemokratian parantamiseksi tarvitsemme arviointia, miten yksittäinen jäsen pääsee mahdollisimman suoraan toimimaan ja vaikuttamaan puolueessa. Jokaisen täytyy päästä ehdolle luottamustehtäviin, ja äänestysten pitää olla normaali tapa valita ihmiset niihin. Nykyaikaiset jäsenäänestykset täytyy ottaa normaaliksi toimintatavaksi. Puoluevaltuuston rooli ylimpänä päättäjänä puoluekokousten välillä kaipaa vahvistamista.

3) Vasemmiston tulee ottaa haltuun puolueen sisäinen tasa-arvotyö. Hyvä esimerkki tästä on puoluekokoukseen suunnitteilla olevat tasa-arvovastaavat, mutta hierarkioiden ja herruustekniikoiden purkaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, joka on aloitettava yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisella.

Sekä jäsenlähtöisyyden ja puoluedemokratian kehittämisessä puoluejohdon ja -toimiston roolina on mahdollistaa jäsenten aktiivisuuden muuttaminen toiminnaksi. Se tarkoittaa taloudellisten ja toiminnallisten voimavarojen kokoamista, koulutusten järjestämistä sekä tiedottamista siitä, miten ja millaista tukea toimintaan on saatavilla. Osastojen, verkostojen ja työryhmien roolit pitää kirkastaa yhdessä.

Kirjoituksia puoluedemokratiasta ja jäsenlähtöisyydestä:
Onko Vasemmiston jäsenäänestys lumedemokratiaa?
Kolme tavoitetta puoluetoiminnan kehittämiselle
Äänestyksiä ei tarvitse pelätä
Unelmia ja järjestörakenteita
– Piirikokouksessa pohdintaa osallistamisen onnistumisesta