Diaspora – mutta miksi?

Sain ystävältäni kutsun Diaspora-nimiseen yhteisöpalveluun noin viikko sitten. Otin kutsun vastaan ja loin profiilin. Olin ihmeissäni.

Wikipedian mukaan Diaspora on tarkoitettu ”hajautetuksi vaihtoehdoksi muille yhteisöpalveluille kuten Facebookille”. Ensimmäinen kosketukseni palveluun taisi olla tämä Hesarin toukokuinen blogimerkintä, joka tiivistää kupletin juonen.

Viikko sitten ihmettelin ”tässäkö tämä nyt oli”. Palvelussa voi etsiä kontakteja nimien ja nimimerkkien perusteella, jaotella heitä ryhmiin ja julkaista heille (tai liitännäisten kautta myös Facebookissa ja Twitterissä) tekstiä ja kuvia. Ainoa kontaktini eli kutsun lähettänyt ystäväni ei ollut julkaissut vielä mitään. Missään ei ollut ketään. Lähetin kaksi kutsua, joihin ei ole vastattu. Unohdin Diasporan.

Eilen se taas aktivoitui, kun suomalainen Twitter-kansa päätti yhdessä kokeilla, mistä on uudet Facebookin kaatajat tehty. Minimalistiset toiminnallisuudet ja kaikenlainen keskeneräisyyden tuntu lakkasivat yhtäkkiä vaivaamasta, kun kontaktinaamat alkoivat lisääntyä ja viestivirta löysi sujuvasti uomansa.

Se oli lyhyt mutta merkittävä hetki, kun tajusin taas itsestäänselvyyden: ihmisethän ne sosiaalisen internetin tekevät. Kornia? Kyllä – ja kuitenkin muistuttamisen arvoista.

Sosiaalisen internetin Linux?

Tutustuin testausvaiheessa olevaan Diasporaan uteliaisuudesta. Vielä en tiedä, mitä sillä teen. Luulenpa, että aluksi palvelu toimii lähinnä 1) Twitter-ihmisten alustana, joka sallii pidemmät viestit, sekä 2) palvelun itsensä ihmettelypaikkana.

Odotan tulevaa kuitenkin mielenkiinnolla. Koska Diasporan taustalla on ajatus käyttäjälähtöisestä yhteisöpalvelusta Facebookin mainostajalähtöisen vastapainoksi, toivon sen kehittävän ennen kaikkea hyvää käyttäjäkokemusta. Jos se onkin jonkinlainen sosiaalisen internetin Linux, ei se toivottavasti jää pelkäksi vaihtoehtoihmisten ja nörttien änkyränurkaksi (jollainen Linux siis ei ole, toim. huom.).

Toistaiseksi Diasporaan on toivottu kaikkea, mitä Facebookissa jo on. Parhaassa tapauksessa se kehittää aidosti uutta tykkäämisnappuloiden sijaan ja kirittää siten muitakin palveluja entistä ihmisystävällisempään toimintaan. Itse totesin juuri, että voisin ladata sinne kuvia, mitä olen Facebookissa vältellyt. Ne kun pysyvät Diasporassa kaikin tavoin omistuksessani.

Kuva: via Cubeworks blog

One thought on “Diaspora – mutta miksi?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.