Yrityksiin kaivataan sosiaalisen median ohjeita, kertoi ProComin tutkimus viime viikolla. Perjantaina julkaistiin Yleisradion ohjeistus, jonka myönteisestä sävystä pidän. Vähän oikeastaan ihmettelen, kuinka vaikeaksi jossain organisaatioissa ohjeistuksen laatiminen tehdään, kun hyviä esimerkkejä on saatavilla jo useita.
Alunperin en käsittänyt, miksi ohjeistuksia halutaan ja tehdään. Minusta se tuntui epävarmojen suomalaisten herranpelolta ja aloitekyvyttömyydeltä. Itse koen ylhäältä tai ulkoapäin tulevan ohjailun lähinnä provokaationa.
Sittemmin olen tajunnut, ettei ohjeiden kaipuu ole pelkästään kulttuurista lammasmaisuutta vaan tapa reagoida uuteen mutta merkittävään työelämän muutoskohtaan: henkilökohtaisen ja työhön liittyvien elämän osian aiempaa rajumpaan kohtaamiseen.
Ennen mediassa esillä olo vaati kovempia ponnisteluja ja kulttuuri auttoi muutenkin erottelemaan omat ja työnantajat asiat toisistaan. Nyt ohjeistuksista toivotaan raameja juuri henkilökohtaisen vastuun ja roolien selkeyttämiseen. Tämä ei oikeastaan liity enää vain sosiaaliseen internetiin vaan työelämän muutokseen yleensä.
Itse toivon, että sosiaalisen median ohjeistukset ymmärrettäisiin organisaation jäsenien oikeuksien turvaajana. Luonnollisesti organisaatiot näyttävät laativan niitä oman etunsa näkökulmasta. Koska ihmiset muodostavat internetin sosiaaliset ilmiöt, yrityksen ohjeistuksen tulisi määritellä, mitä yritys saa ihmisten puolesta siellä tehdä.
Sosiaalisen median oma ohjeistus tulee rahoittajilta
Viikolla saatiin myös huomata, ettei sosiaalista mediaa ”itseään” juuri koske ohjeistukset – liiketalouden lakeja lukuun ottamatta. Yahoon kirjanmerkkipalvelu Deliciouksen sulkemista alkoi liikkua tietoja ja ihmiset siirtelivät jo keräämäänsä dataa muihin vastaaviin palveluihin. Kuten edellä linkatussa jutussa mainitaan, Yahoo karsii toimintojaan irtisanottuaan satoja työntekijöitä.
Toinen esimerkki on Facebook, jonka yrityssivujen uusi ulkoasu ”karkasi” hetkeksi julkisuuteen. Rautasilta piirteli kuvan huomaamistaan muutoksista, joista saatiin siis nopea väläys.
Facebook-sivujen uudistus tuo mukanaan parannuksia: ylläpitäjät voivat esimerkiksi toimia sivulla ylläpitäjinä tai omalla nimellään erillisen admin-kirjautumisen ansiosta. Samalla kuitenkin korostuvat aina ilmaisena pysyväksi ilmoittautuneen Facebookin todelliset asiakkaat eli mainostajat. Yritysten omat mainostusmahdollisuudet kapenevat, jos sivulla ei voi käyttää omaa aloitusvälilehteä. Maksettujen mainosten tila oikeassa reunassa myös levenee kuten yksityisissä profiileissa uudistuksen myötä tapahtui.
Yrityksiltä nämä muutokset tietysti vaativat muutoksensietokykyä. Ydintoimintoihin – sosiaaliseen kanssakäymiseen ja osallistamiseen – panostaminen kannattaa niin Facebookissa kuin muissakin itseään kehittävissä palveluissa. Mainostamista varten kannattaa hankkia sitä maksullista tilaa.
Kuva: stock.xchng