Tässä ovat jo lähes 4,5 vuotta kestäneen valtuustokauden topit ja flopit eli omat onnistumiseni (+) ja epäonnistumiseni (–).

+ Lähidemokratiamallin pohjustaminen. Olin mukana toimikunnassa, joka valmisteli esityksen Raahen lähidemokratiamallista, sekä sen jälkeen toimikunnassa, joka otti mallin osaksi luottamushenkilöorganisaation uudistusta. Koko prosessin alusta loppuun saakka vaikutin siihen, että lähidemokratiamalli perustuu avoimille kokouksille ja asukasvaikuttamiselle eikä kyläyhdistystoimijoiden pienelle piirille ja julkisten palvelujen talkoistamiselle. Varsinainen toimintamalli muotoutuu vasta ensi kaudella ja tulee varmasti vaatimaan työtä valtuutetuiltakin, mutta avointen kokousten valitsema lähidemokratiahallitus lautakuntaedustajineen ja kehittämisrahoineen ovat erinomainen pohja lähidemokratian kehittämiselle Raahessa.

+ Päätös hakea Reilun kaupungin arvonimeä. Teimme kolmen muun valtuutetun kanssa aloitteen Reilu kauppa -brändiin liittyvän Reilun kaupungin arvonimen hakemista. Aloite hyväksyttiin ja hieman aloittelimme projektiakin, mutta sittenhän se jäi kiireellisempien alle. Keskeneräinenkin projekti opetti ainakin sen, että yhtä tärkeää kuin hyvät perustelut on aloitteen käsittelyn seuraaminen ja tarvittaessa lisätiedon tuottaminen. Menestyvät aloitteet on myös aika spesifejä ehdotuksia, joiden toteuttamisen pystyy kuvailemaan melko tarkasti vastaan hangoittelevalle virkahenkilölle.

+ Avoimuuden ylläpitäminen. Kauden aikana olen raportoinut kokouksista, tehnyt aloitteita avoimuudesta ja pyrkinyt kertomaan päätöksenteon taustoista. Olen kokeillut erilaisia viestintäkeinoja, hylännyt huonoimpia ja yrittänyt terävöittää viestintää. Voi olla, että yritystä on ollut enemmän kuin tuloksia. Päätöksenteosta kertominen on ollut myös tapa ymmärtää käsiteltäviä asioita paremmin. Jos jatkan ensi kaudella valtuustossa, pyrin kehittämään viestintää analyyttisemmaksi ja kertomaan paremmin isoista kokonaisuuksista.

– Lautakuntaorganisaation supistaminen. Edustin tosiaan Vasemmiston valtuustoryhmää toimikunnassa, joka laati esityksen kaupungin uudesta luottamushenkilöorganisaatiosta. Tämä oli kauden aikana suurin prosessi, jossa olin ryhmän neuvottelija, ja lopputulos oli melko synkkä. Yli puolet luottamushenkilöpaikoista pyyhittiin pois ja päätöksenteko keskitettiin kolmeen suureen lautakuntaan, joiden työmäärän kanssa saatamme olla pian pulassa.

– Ryhmätoiminnan puutteet. Olen toiminut vuoden 2015 alusta lähtien valtuustoryhmän puheenjohtajana. Ryhmässämme on ollut hyvä henki ja kaikkien valtuutettujen asiantuntemus on ollut käytössä. Yhteistyö valtuutettujen ja lautakuntaedustajien kanssa ei ole kuitenkaan pelannut kovin hyvin emmekä ole onnistuneet vaikuttamaan päätöksentekoprosessiin kokonaisuutena. Ongelma on ollut sama toki koko kauden ajan, mutta uskon, että hyvällä ryhmäjohtamisella päätökset voisivat olla paremmin hanskassa lautakunnista kaupunginhallituksen kautta valtuustoon saakka. Samoin parannettavaa on yhteydenpidossa konserniyhtiöiden hallitusten jäseniin.

– Koululaisten aamupäivätoiminnan alasajo. Yksittäisistä päätöksistä henkilökohtaisesti pahimmalta on tuntunut viime vuonna toteutettu koululaisten aamupäivätoiminnan alasajo. Aiemmin opetuslautakunnan jäsenenä olin tekemässä päätöksiä, joilla uskoin turvanneemme toiminnan pitkälle eteenpäin. Tässäkään asiassa vasemmiston edustajat lautakunnassa eivät saaneet tarpeeksi tukea esimerkiksi valtuustoryhmän puheenjohtajalta ja lukuiset korjausyrityksemme tulivat aivan liian myöhään. Aamupäivätoiminnan jatko on vaalitavoitteissamme seuraavalle kaudelle.