Käväisin uuden opiskelupaikkani sivuilla, joilla olikin tapahtunut muutoksia sitten viimevilkaisun. Personoinnin ja ulkoasuviilausten lisäksi Oulun seudun ammatikorkeakoulu näyttää ottaneen käyttöön uuden sloganin: Rohkeasti aito.

Edellisen opiskelupätkän ja palkkatöiden aikana iskulauseena oli Osana elämää, joka – huolimatta heikosta integroitumisestaan muuhun tekstiviestintään – ruokki sopivasti ainakin minun mielikuvitustani ja antoi sitoutumispintaa.

Uudessa sloganissa on kaksi sanaa ja kaksi ongelmaa. Ei ole kovin rohkeaa sanoa olevansa rohkea. Jos rohkeus ei välity sanatta, onko sitä olemassakaan? Vaarana on, että juurtuessaan kielenkäyttöön sana alkaa ruokkia kaikkia mahdollisia tekorohkeita ja hätäisiä ratkaisuja.

Luulin myös, että aito on sanana jo itseään kunnioittavien tekstittäjien kieltolistalla. Onko mitään epäilyttävämpää kuin aidoksi tai rehelliseksi itseään markkinoiva taho? Miksei saman tien ’aikuisten oikeasti’, jos ei pystytä luottamaan oman tekemisen vilpittömyyteen ja tarkkailijan havaintokykyyn ilman alleviivaamista?

Kiinnostukseni ammattikorkeakoulun slogania kohtaan ei taida olla vain tervettä uuden opiskelijan uteliaisuutta. Ihan innoissani olen palaamassa sinne, mistä kaikki alkoi.