Puheenvuoro pidetty 23.11.2013 Vasemmistoliiton puoluevaltuuston yleiskeskustelussa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toverit

Olin eilen amk-opiskelijoiden liiton SAMOKin liittokokouksessa kuuntelemassa toveri Arhinmäen avauspuhetta. Hän listasi työtään opiskelijoiden hyväksi opintotukiministerinä ja urheiluministerinä. Puhe oli vakuuttava ja sen jälkeen oli erittäin helppo mennä viemään Vasemmistonuorten tervehdys liittokokoukselle.

Vihervasemmistolaiset voimat ovat tämän vaalikauden aikana kasvattaneet valtaansa opiskelijaliikkeessä. Vaikka nuo voimat ovatkin terveen itsenäisiä eivätkä hirttäydy puolueiden linjoihin, Paavon toiminta opintotukiasioissa on varmasti tukenut vasemmisto-opiskelijoiden etenemistä. Siinä missä sen toisen puolueen piti kierrättää opetusministeriä, ministeriön vasemmistoministeriä ei ole tarvinnut vaihtaa.

Ja näinhän tämä parlamentaarinen systeemi taitaa toimia. Omissa ministeriöissä saadaan tehdä hyvää työtä ja tappiot otetaan pääasiassa muilla sektoreilla. Jos olemmekin tämän ansiosta onnistuneet vakuuttamaan opiskelevan kansanosan, täytyy meidän pystyä tarjoamaan toivoa tuova vaihtoehto koko muutosta janoavalle kansalle.

Vaihtoehto täytyy tarjota ensin eurovaaleissa. Meidän täytyy taistella elämän jatkumisen takaavan ympäristöpolitiikan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Hyvinvointiunioni on hauskasti oivallettu sana, mutta viestinnällisesti pelkään sen jäävän enkelihahmoksi vaalimainoksen reunaan. Toivon, että keskitymme rahaliiton ja koko unionin demokratisointiin unohtamatta ilmastokriisiä, johon Euroopan ja maailman täytyy yhdessä vastata. Toivon, että valiokunnassa saadaan aikaiseksi päräyttävä nimi ohjelmalle.

Vaihtoehto täytyy tarjota myös kotimaan politiikassa mutta jatketaan siitä sitten illemmalla.