Normien purkaminen on nyt kuuminta hottia. Valitettavasti kyse ei ole ihmisiä rajoittavista sosiaalisista ja kulttuurisista normeista, vaan yhteiskunnallisesta sääntelystä, jonka vähentämisestä puolueet virittelevät vaalikärkiä ensi keväälle. Kokosin tähän muutamia linkkejä aiheesta.
Keskusta julkaisi 101 ehdotusta byrokratian vähentämiseksi. Ehdotukset ovat hyvä koonti yksittäisistä asioista, joista monen voisi järjestää toisinkin. Toisaalta samaan listaan on koottu esimerkiksi lupa-asioinnin helpottamista ja kotihoidontuen kiintiöittämistä eli hyvin erimittaisia asioita, joilla on hyvin erilaiset tarkoitukset. Kuvaavaa onkin, ettei 101 ehdotukseen sisälly yhtään keinoa esimerkiksi työelämän sukupuolittumisen purkamiseksi vaan oikeastaan päinvastoin.
Vihreä tutkija Heikki Sairanen bloggaa syistä, miksi sääntelyn purkamisesta vouhotetaan liikaa. Monet oudoimmat säännökset kun ovat urbaaneja legendoja tai todellisuudessa harmittomia (ilmaisia). Lisäksi moni sääntelyn vastustaja haluaisi luoda lisää sääntelyä esimerkiksi julkisten palvelujen avaamiseksi kilpailulle. ”Harvempi kokoomuslainen puhuu vastaan vaikkapa työttömien pakottamista töihin, vaikka siinähän on kyse hyvin paljon ihmisten vapauteen kohdistuvasta säädöksestä, joka aiheuttaa huomattavan absurdeja tilanteita yksittäisille ihmisille,” Sairanen kirjoittaa.
Sinipunaksi typistyneen hallituksen uusi sininen ympäristöministeri lähetti puolueille ensi töikseen kutsun normienpurkutalkoisiin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki reagoi ajatukseen bloggaamalla sääntelyn syistä ja tarpeesta: ” Jos ei olla varovaisia, niin kaiken autuaaksi tekevien sääntelynpurkutalkoiden nimissä työlainsäädäntöä on heikennetty työnantajien valtaa lisääväksi ja työntekijöiden oikeuksia kaventavaksi. Tai yrityksille annetaan voitontavoittelun nimissä oikeus tuhota yhteistä luontoamme.”
Pääministeriä hiillostettiin ympäristösääntelyn purkamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Nykyinenkään sääntely ei ole onnistunut estämään Talvivaaran ympäristökatastrofia. Ympäripyöreiden vastausten perusteella kyse taitaa olla vain lupa-asioinnin sujuvuudesta, jonka parantamiseksi todennäköisesti joudutaan säätämään jokin velvoittava laki. Vielä sujuvampaa palvelua saadaan tietysti palkkaamalla tarpeeksi lupakäsittelijöitä.
Kyselytunnilla asiaan viimeisen sanan sai sanoa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, jonka lausuma kelpaa tähänkin loppukaneetiksi: ”Niin että kysymys ei aina ole siitä, että normeja on liikaa, vaan usein myös siitä, että ne ovat liian epäselviä tai että ne eivät ole aina synkronissa keskenään, jolloin lupaviranomaisille tai tuomioistuimille on hankala tilanne miettiä, mikä niitten suhde toisiinsa on. Tässä mielessä ehkä tämmöinen sujuvoittaminen, yksinkertaistaminen, parempi koordinaatio on tärkeämpi tavoite kuin normien purku sinänsä.”