Puoluesihteeriehdokkaat esittäytyivät Satakunnan Vasemmiston piirikokouksessa sunnuntaina. Esittäytymisten jälkeen esitettiin vain yksi kysymys: mitä Satakunnassa pitäisi tehdä ja mitä puoluesihteeri voisi tehdä Vasemmiston kannatuksen vahvistamiseksi maakunnassa. 

Vastasin kolme asiaa, jotka vaikuttavat toimintakykyymme ja kannatukseemme missä vain, ja joihin puoluesihteerinä haluan panostaa:

• Valitetaan vähemmän sitä, että media on epäreilu, henkilökeskeinen ja yksinkertaistava, ja käytetään enemmän hyödyksemme niitä teemoja, ihmisiä ja tilanteita, joilla pääsemme mediaan. Tutkimus osoittaa, että vassarikin sinne pääsee.
• Jaetaan hyviä käytäntöjä alueilta ja paikkakunnilta toisille. Esimerkiksi syksyllä järjestetyssä Kuntafoorumissa Seinäjoella aisti sen, miten paljon ihmiset kaipaavat kokemusten vaihtamista ja toisilta oppimista.
• Käännetään toiminnan suunnittelu ympäri ja tehdään sitä jäsenlähtöisesti ja vapaaehtoisia valtuuttaen. Tästä kirjoitinkin eilen.

Juttelimme piirijärjestön puheenjohtajan kanssa Satakunnan poliittisesta ilmapiiristä. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat neljäsosan maakunnan äänistä, mikä oli puolueelle enemmän kuin missään muussa vaalipiirissä. Kokouksessa sain käsityksen, että Vasemmiston kunnallisvaaliehdokkaiden hankkiminen joka puolelle maakuntaa on vaikeaa. Vasemmistonuorten piirijärjestöllä on ollut pitkään vaikeuksia löytää toimijoita.

Yhteiskuntarakenteen muuttuessa Vasemmiston kannatuksen vahvoja alueita eivät ole enää perinteiset työläiskaupungit vaan keskiluokkaiset kaupunkialueet, joiden asukkaat pohtivat äänestämistä Vasemmiston ja Vihreiden välillä, kuvaili Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja helmikuussa. Kokonaisuutena asiat tuskin ovat Satakunnan Vasemmistolla huonommin kuin keskivertopiirillä, mutta haasteet ovat kaikilla enemmän tai vähemmän erilaisia.

Alueiden erilaisuuden ymmärtäminen on myös yksi ratkaisun avain. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä missä tahansa organisaatiossa keskusjohto tuottaa helposti kaikkea kaikille -ratkaisuja ja odottaa paikallistoimijoiden soveltavan niitä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Puolueen viestinnässä on varmasti sovellettukin kohderyhmäajattelua, ja sitä pitää jatkuvasti kehittää. Kyse ei ole siitä, että myötäillään eri alueilla suosittuja mielipiteitä, vaan siitä, että suunnataan huolella valitut kärkiteemat sinne, missä niille on kasvualustaa. Jos uusilla vahvan kannatuksen alueilla kilpaillaankin äänestäjistä Vihreiden kanssa, toisaalla pitää yrittää vedota äänestäjiin, jotka löytävät Perussuomalaisista jotain kiinnostavaa.

Puolueen pitää valita linjansa arvojensa mukaan. Sitä ei sanele pelko muihin puolueisiin valuvista kannattajista, vaan käsitys onnellisten ja vapaiden ihmisten oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Toinen asia sitten on, miten saamme erilaiset ihmiset linjamme taakse. Se vaatii sitä, että puhumme eri ihmisille heidän omaa kieltään ja osoitamme politiikkamme parantavan juuri heidän arkeaan.

Kuva on yksityiskohta piirikokouspaikan, Ruosniemen Koiton, seinältä.