Raahen Rantajatseilta sai antoisan festarikokemuksen ilman iltakonserttejakin.

Kävin Rantajatseilla pitkästä aikaa ihan vain turistina. Illan pääkonsertteihin en lapsenhoitoviikolla päässyt, mutta festaritunnelmasta sai nauttia myös päiväsaikaan – ja lähes ilmaiseksi. Yli puolet ohjelmaan merkityistä tilaisuuksista oli maksuttomia konsertteja, avoimia harjoituksia tai luentoja.

Aloitin tunnelmoinnin perjantaina Härkätorin auringonpaisteessa, jossa esiintyi Raahe Workshop Band belgialaisbasisti Joachim Florentin tukemana. Nuoret raahelaismuusikot olivat hioneet mestarikurssilla omia sävellyksiään, joita esittivät toriyleisölle varmoin ottein.

Perjantai jatkui Raahen Teatterilla, uudistuneiden jatsien uudessa konserttipaikassa. Sain houkuteltua perheen 9-vuotiaankin mukaan kuuntelemaan ranskalais-belgialaista Impérial Quartetia. Kuiskasin eturivissä lapselle ohjeeksi sulkea silmänsä ja ajatella jokaisen ajatuksen, joka tulee mieleen.

En tiedä, mitä nuoressa päässä keikan ajan liikkui, mutta lopullinen tuomio oli ”ihan kiva”. Itse koin sen, mitä hyvällä jatsikeikalla aina tapahtuu, eli trippimäisen tilan, jossa konsertti soi taustamusiikkina vapautuneelle ajatusten ja tuntemusten virralle.

Teatterin lisäksi Rantajatsit soi tänä vuonna pääasiassa Ruiskuhuoneelle, menneiden vuosien jatkopaikassa. En ole lukenut vielä kävijämääräarvioita tai jutellut järjestäjien kanssa, mutta siirtyminen lähemmäs keskustaa tuntui tuovan jatsifestaria lähemmäs kaupunkilaisia. Fantin tunnelma on ainutlaatuinen mutta Ruiskuhuonekin näytti tarjoavan Rantajatseille arvoisensa miljöön.

Festarikokemuksen helmi oli lauantain ilmaiskonsertti Iso-Kraaselissa. Varasin (maksullisen) venekyydin jo puoli kymmeneksi, ja ehdimme tutustua hieman saaren luontoon ennen laulaja Maria Laura Baccarinin ja viulisti Régis Hubyn esiintymistä. Italialais-ranskalainen kaksikko loi äänimaailmoja pookin (eräänlainen majakka) alle ahdetulla parin neliön ”lavalla” ja yleisö istuskeli ja makoili siellä täällä retkituoleillaan, kivillä ja vilteillä.

Saarikonsertti oli Rantajatsien panostus vuoden retkikohteeksi valitun Raahen saariston promoamiseen. Makasin viltillä ja katselin pookin huipulla liehuvaa lippua, kun Baccarini sovitti T. S. Elliotin runoja Hubyn viuluimprovisointiin. Toivottavasti tästä tulee uusi jatsiperinne.

Venematkan jälkeen siirryimme vielä teatterille perinteiseen lastenkonserttiin. Kesäteatterin katsomot olivat lähes täynnä, kun Impérial Quartet vaihtoi basistin hanuristiin ja muuttui Impérial Orphéoniksi. Lapsiyleisölle tarjoiltiin melodisempaa menoa kuin aikuisille mutta nuorta yleisöä aliarvioimatta. Erilaiset saksofonit, oopperalaulaja ja theremin olivat aika jänniä aikuisenkin mielestä.

 

 

Ylemmät neljä kuvaa: Iso-Kraaselin pooki puiden takaa, 7-vuotias valmistautumassa konserttiin, Maria Laura Baccarini ja Régis Huby pookin juurella sekä kotimatkalla vastaan ajellut Fiia.

Alemmat kaksi kuvaa: Impérial Quartet teatterilla perjantaina ja Impérial Orphéon lastenkonsertissa lauantaina.

Rantajatseista on kirjoitettu muuallakin, ainakin Kauppalehdessä, Nytissä ja Missä olet Laura -blogissa.